Hullu meni hulluille päiville...

Hulluille päiville stockalle ei saisi mennä ollenkaan. Ei vain saisi piste. Vuosisadan heräteostokset (taas), jotenkin näin käy joka kerta. Vähän sama juttu, kun talvi yllättää autoilijat, joka vuosi. Itsekuri, mikä se on?!? Aina ajattelen, et haen vain ja ainoastaan ne jutut mitä tarvitsen ja olen suunnitellut. Ja höpö höpö, siitä se itsensä huijaaminen jo alkaa. Ihan kun voisin siellä vastustaa sitten niitä NIIN hyviä löytöjä. Loppukuukauden taidan elää kaurapuuron ja nuudeleitten voimalla, sekä niiden herkusta tehtyjen ostosten voimalla ja aina kun nälkä yllättää, menen tuijottamaan niitä pakko-ostaa-hyvä-löytö-ostoksia. Ja kyllä, ehdottomasti oli pakko ostaa iso laatikko Brunbergin mansikkasuukkoja (lähdin niitä vielä vitoskerroksesta karkkiosastolle hakemaan). Syksyn ruska on muuten nyt kauneimmillaa! Pari otosta Espalta.

Törmäsin muuten yksi päivä metrossa ehkä värikkäimpää ja persoonallisimpaan tukkaan, mitä ole livenä tähän mennessä bongannut... Vai mitäs sanotte, ei ole väristä puutetta ;)

p.s. Ainut huonopuoli duunipaikan vaihdoksessa oli se, että ennen palkkapäivä oli kuukauden puolessa välissä ja nyt vipa päivä, eli puolitoista kuukautta! yhdellä palkalla!! Niin, eteisen kaapistokin on kasassa, insinööri voi olla ylpeä aikaansaannoksestaan :) Vielä kun nyt joku sitten jaksaisi uudelleen sijoittaa hyllyt sen kaapiston päällä...