Nainen on naiselle susi

Luin aamulla bussissa töihin tullessa Mungolifen Annan blogia ja jotenkin olin ihan järkyttynyt. Onko se tosiaan niin, että me naiset puukotamme toisiamme selkään kateuksissamme ja epävarmuudessamme. Puhutaan paljon tasa-arvosta ja miten naisten oikeuksia pitäisisi Suomessa parantaa. Mutta hei haloo siskot!! Missä on meidän solidaarisuutemme toisiamme kohtaan? En ole vastaavaanlaiseen seläntakana paskan puhumiseen törmännyt koskaan miesporukassa, kun naiset sitä harrastavat urakalla. Ja mitä paremmin jollain naisella menee sitä enemmän me kanssa siskot häntä haukumme ja mollaamme. Emme vahingossakaan ole iloisia siitä, että toinen menestyy. Emmekä todellaklaan osaa ajatellla, että on kaikkien naisten etu, kun yksi pääsee eteenpäin ja näin ollen ehkä avaa ovia muidenkin menestykseen. Viime aikoina olen törmännyt tähän kateellisuuteen ja pahansuopuuteen jokseen normaalia enemmän (ehkä vain sattumaa), mutta joka tapauksessa.

Suomalaisissa (erityisesti naisissa) on kyllä nykyään ainakin eräs ruma piiirre ja se on juuri tuo kateus. Miten joku blogin lukija jaksaa keskittyä kuvissa vain bloggaajan vatsamakkaroihin tai on kiinnostunut onko tissit aidot vai ei. Mähän haluan ainakin nähdä blogeissa kivoja kuvia ja lukea juttuja ja mielipiteitä. Ei edes ole tullut mieleen miettiä, et onkos bloggaajan rinnat nyt aidot vai ei. Ihan oikeesti, mitä sitten? Ovat ne rinnat sitten aidot tai eivät, miksi mua kiinostais niin hirveästi se asia, et miettisin tollasta. Tai ylipäätään, että kehtaa kommentoida toisen ulkonäköä tai elämänvalintoja. kenellä on oikeus arvostella toisten valintoja. 

Toisekseen, jotkut ihmiset kuvittelevat, että jos bloggaa niin bloggaajaa on kateuksissaan ihan ok haukkua. Mä en tiedä onko missään muualla näin paljon kateellisia ja itseensä tyytymättömiä naisia kuin suomessa. Jos mä haluan lukea ja nähdä täydellisyyttä, sit mä luen muotiaehtiä, jossa on täydellisesti photoshopattuja muotikuvia.

Sitäpaitsi, miksi käyttää aikansa siihen, että miettii mitä toisella on ja mitä itsellä ei ole. Tai jos miettii, niin kannattaa käyttää aikansa siihen, että keskittyy siihen miten voisi saada sen mitä haluaa, eikä pelkästään valittaa. Okei, kyllä mä itsekkin syyllistyn välillä urputtamiseen ja itsesääliin ja ajattelen, et höh miks mulla ei oo tota mitä jollain toisella. Sitten kuitenkin tajuan, että hei, toi toinen on tehnyt jotain sen eteen, että on päässyt tuohon ja mitä itse on asian eteen tehnyt... Jep, yleensä sitten häpeäkseni totean, etten mitään muuta, kun istunut tässä valittamassa.

Tämä aihe tuli nyt ihan puskista, mutta päätinpä avautua. Meisin tehdä muotipostauksen kengistä. Ihan en päässyt kenkiin asti. Onneksi kuitenkin kaikki eivät ole ilkeitä ja kateellisia, mua on onnistanut, kun mun kavereissa ei ole noita kateellisia ja katkeria valittajia suuremmin. Tähän loppuun nyt täytyi kaivaa puhelimesta jotain kivoja kuvia.