27. heinäkuuta 2015

Kuinka rempata menettämättä hermojaan?

Ei kuinkaan! Se vaan on tosi asia, että näköjään jossain vaiheessa aikataulut kusee, iskee helvetin moinen paniikki ja tuntuu, että oliko koko projekti vaivan arvoinen. Miksi ei vain hitto tyytynyt jatkamaan asumista siinä nykyisessä kämpässä ja miksi ihmeessä sitä oli niin hullu, että ryhtyi moiseen remppahommaan. En tiedä, kysykää viikon päästä uudelleen, jos toi remppa nyt ikinä mahtaa valmistuakaan ja ellen tässä viikon sisällä oo heittänyt hanskoja tiskiin ja lähtenyt asumaan ambomaalle telttaan. Harkisten sitä ambomaata tällä hetkellä hyvin vakavasti, kun remppakämppä näyttää edelleenkin siltä, kuin sinne olisi pommi pudonnut. Never ever uudestaan. Nyt tässä pitäisi muka vielä huomiseksi ehtiä tehdä sähkösuunnitelma, että mitenkö ne pistorasiat ja valot sun muut sit oliskaan. 

Ja joo, mun pitäis perjantaina muuttaa... Että joopa joo, ihmekös tuo jos paniikkia pukkaa!!!











16. heinäkuuta 2015

Mä haluan lomaaaa!!!

Terveisiä tyypiltä, jolla ei ole kesälomaa. Tyypillä, jolla on remppa menossa ja muutama säälittävä remppalomapäivä. Tai onhan mulla kesäloma, tai se on kyllä paremminkin syksyloma. Mä aloitan lomailun vasta, kun kaikki  ovat kesälomansa pitäneet, eli syyskuun 19. ja siitä kolme viikkoa. Aika tuntuu ikuisuuden pitkältä sinne. Vaikka kesä ei mun mielestä ole suomessa edes alkanut, kun on niin kylmää, niin siitä huolimatta viikon tai parin loma jossain ulkomaiden lämmössä olisi enemmänkuin bueno. Mutta ei, nyt painetaan remppaa ja yritetään asennoitua siihen, että kaks kuukautta vielä jaksaa, kyllä se loma sieltä joskus tulee... Sitten voi huilata, nauttia lämmöstä ja Karibian meren turkooseista vesistä, palmujen huojunnasta auringon alla ja sen jälkeen suurkaupungin sykkeestä ja elämästä. Tällä mennään ja yritetään pitää se tuleva loma mielessä, että nyt vielä jaksaa painaa.



15. heinäkuuta 2015

Monta asiaa viisaampi

Tässä parin viimeisen päivän aikana olen oppinut monta uutta asiaa, kuten sen, että on olemassa sellaisia työkaluja kuten puukkosaha ja poravasara. 

Olen myös ollut lauantaiaamuna Kampin clasulla ostamassa lekaa ja lapiota kello kymmeneltä. Olen hajottanut 5 neliötä seinää lekalla ja tällä poravasaralla, jolla siis voi piikata. 

Olen hermoillut hulluna seiskytluvun ralennusmateriaaleista, koska vuoteen -94 asti on asbestia käytetty rakennusmateriaaleissa, niin materiaaleissa (muovimatoissa, vinyylilaatoissa), maaleissa, lämpöeristyksessä (putket!!), liimoissa, betonissa, laattojen saumalaasteissa ja milloin missäkin. Joko nyt tiedätte, miksi olen ihan ahdistukseen asti saanut stressin?!? jossain vaiheessa olin ihan valmis jo melkein luovuttamaan ja myymään koko saakelin kämpän pois!! Mutta nyt kun näistä kaikista on ehkä-toivottavasti selvitty niin hermotkin ovat jo vähän paremmassa kunnossa (ainakin hetkellelisesti). 

Seuraava etappi olisi käydä tilaamassa lattia ensi viikon tiistaille, jolloin pitäisi olla asunto siinä kunnossa, että voidaan asentaa lattia, sitten pitää hakea keittiö ja eteiseen vaatekaappi. Voin muuten todeta, että tieto lisää tuskaa näissä vanhoissa materiaaleissa. Jos ei tietäisi missä sitä asbestia voi olla, niin ei olisi tarvinnut menettää sen takia yö uniaan...













7. heinäkuuta 2015

Pläänin valmistuminen

Suunnitelmat alkaa olla paketissa. Sitten olisinkin toteutuksen vuoro... Jotenkin innostuneen kauhun sekaisin mielin odotan toteutuksen alkua! Ou my gad, mitähän remppanoviisi saa aikaan (vai saako yhtään mitään, siis muutakin kuin puoliksi purettuja kaappeja ja oviaukkoja.









Huomatkaa mun aivan jäävän hienot feikki croksit!!