Gillian Flynn: Gone Girl ja kiltti tyttö

Kiltti tyttö on siis kirjan suomennettu nimi ja nyt kirjasta tehty leffa pyörii teattereissa alkuperäisellä nimellä Gone Girl. Mä luin kesällä tän kirjan, kun sattumalta jostain kirjastosta sen taisin bongata. Mun piti siitä varmaan joskus tehdä postauskin, mutta se taisi unohtua jonnekin Euroopan turneen ja Mallorcan reissun suunnitettelun väliin. Kirja oli kiinnostava ja oikeastaan tosi hyvä. Jäin pitkäksi aikaa miettimään, mitä mieltä oikein olisin tästä kirjasta. Kirjan alku ei anna minkäänlaista osviittaa siitä mitä lopussa tulee tapahtumaan. Loppuratkaisu on oikeastaan mielenkiintoinen ja aika yllätäväkin, se herätää ajatuksia ja jäin pohtimaan sitä, että miten kieroutunut ihmismieli oikeastaan voikaan olla. Vaikka kirja on tietenkin fiktiivinen, ei se muuta sitä tosiasiaa, että oikeassa elämässäkin on yhtä kieroutuneita ja vinksahtaneita ihmisiä. Oikeastaan kiltti tyttö hyytävän nerokas kuvaus parisuhteen pimeimmistä puolista sekä myös karmivan tarkkanäköinen kuvaus toimimattomasta avioliitosta. Suosittelen ehdottomasti lukemaan kirjan. Elokuvan aijon mennä katsomaan nyt viikonloppuna jossain välissä. Toivon, että se on yhtä hyvä kuin kirja.

On Nickin ja Amyn häiden viides vuosipäivä, ja Amy on kadonnut. Heidän hulppean vuokratalonsa olohuoneessa on merkkejä kamppailusta. Nick jää kiinni ensin yhdestä, sitten toisesta valheesta, ja pian koko Carthagen pikkukaupunki on vakuuttunut siitä, että tämä on murhannut vaimonsa. Amyn päiväkirjojen valossa tämä ei olisi mitenkään yllättävää; ne piirtävät muotokuvan neuroottisesta täydellisyydentavoittelijasta, joka pelkää miestään. Mutta kumman tarinaa on oikein uskominen - Nickin vai Amyn? Vai valehtelevatko molemmat?

Lukutestissä Tuhma tyttö

'En ole muuta tehnytkään

kuin uneksinut sinusta,

rakastanut ja halunnut sinua.

Ja myös kironnut sinua.

Joka päivä ja joka yö.

Kaikkina päivinä.'

Tää kirja on kyllä ilmestynyt muutama vuosi sitten ja munkin kirjahyllyssä tää on ollut jo puoli vuotta ennenkuin nyt ehdin tän lukea. Joo, ainoita hyviä puolia tässä kipeänä olossa on, että ehti pitkästä aikaan lukea jotain ja ei tarvi tehdä mitään. Paitsi nyt kyllä alkaa olla tajuttoman tylsää, toivottavasti tää tauti on kohta selätetty. Mut tää kirja, tapahtumat alkavat siis Perun Limasta, jossa päähenkilö tapaa nuoren Chilelettäräksi esittäytyvän tytön, joka hurmaa päähenkilön totaalisesti. Vuosien aikana päähenkilö törmää milloin missäkin tähän salaperäiseen naiseen, jonka nimeä hän ei edes tiedä. Nainen on milloin Sissi ja toveri Arlette, milloin Ranskan korkeaarvoisen virkamiehen vaimo, milloin englannin seurapiirien arvostettu rouva tai Japanilaisen liikemiehen rakastajar Kuriko. Pakkomielteinen koko elämän kestävä rakkaus tätä naista kohtaan hallitsee päähenkilön elämään ja lyhyet kohtaamiset naisen kanssa antavat hänelle syyn elää. Tätä kirjaa ei oikeastaan tule luettua loppuratkaisun takia vaan tapahtumien. Suosittelen, tämä on saanut vuoden 2010 kirjallisuus nobelin.