Turkoosi Gardajärvi, pari tytskyä ja auto

Gardajärvi, Italia, auto ja auringon paiste.
Mitä muuta sitä ihminen voisi lomaltaan toivoa?
Upeita maisemia, turkoosia vettä ja pienten Italialaiskylien tunnelmaa?

Näitä me löydettiin Gardajärveltä. Kolmen kaupungin jälkeen (Firenze, Bologna, Venetsia ja nopea vissiitti Roomaan, joten sitä ei oikein voi laskea) me suunnattiin autoillen Gardajärven jylhiin maisemiin. Koska takana oli kolme kaupunkia nähtävyyksineen, joissa emme olleet aiemmin koskaan käyneet, niin tahti oli hyvin tiivis. Siksi olikin todella hyvä ajoitus ottaa tähän reissun puoliväliin rennompi lomakohde ja kierrellä Gardajäven pikkukyliä ja katsella upeita maisemia. Niin olihan meillä hotellilla uima-allas, mut ei me siellä ehditty olla kuin tunti yhtenä päivänä, että siitä voi päätellä meidän rennomman meiningin :)

Gardajärvihän sijaitsee siis Pohjois-Italiassa Alppien juurella ja on Italian suurin järvi. Gardajärvi on siitäkin poikkeuksellinen järvi, että sen vesi on turkoosia. Mikä johtuu länsirannan vuorien mäntymetsän vihreydestä, joka heijastuu järveen ja muuttaa veden turkoosin väriseksi. Me kierrelttiin ekaksi järven itäranta ja toisena päivänä länsirantaa Salóon asti. Ajaminen on muuten aika hidasta, varsinkin kun eteen tulee joku saksalainen (!!!) autoilija, joka luulee jarrua kaasuksi. Yleisesti ottaen siis tiet ovat kapeita ja mutkikkaita. Itäpuoli oli helppo ajaa ja pysähdeltiin muutaman kerran katsomaan maisemia ja nähtävyyksiä. Me ajeltiin itäpuolta Malcesineen asti, jossa pysähdyttiin katselemaan nähtävyyksiä ja kylää (asukkaita 3500 muistaakseni). Malcesinen keskustassa on Scaligeron linna (Castello Scaligero), joka hallitsee näkymää ja joka me käytiin katsomassa. Linna oli ok ja siellä kannattaa käydäkin jo pelkästään vaikka siksi, että linnasta aukeni mahtavat näkymät Gardajärvelle. 

Malcesinesta pääsee muuten Monte Baldon vuorelle köysirataa pitkin ja se on todella suosittu turistien keskuudessa.  Me tultiin huomaamaan sen suosio jäävän pitkästä jonosta, mikä oli köysiradalle. Meidän suunitelmissa oli, että mennään sillä köysiralla sinne vuorelle, mutta kun oltiin jonotettu jotain tunti ja olis pitänyt vähintään vielä toinen tunti jonottaa, niin todetiin, ettei mitään järkeä ja lähdettiin stekkaamaan toi linna ja Malcesinestan kylä. Järkevä päätös, koska linna oli hieno ja maisemat korvasi mennen tullen yhden vuorella käynnin. 

Matkalta Malcesiaan maisemia eli järven itäpuolelta

Malcesinen kylä

Scaligeron linnasta maisemat Gardajärvelle ja kylään

Gardajärvellä liikennöin lauttoja kylien välillä. Tämä kuva on vastarannalla sijaitsevaan kylään, jonne lautta on menossa

Blodit ratissa eli miten autoilla Italiassa

No niin, otsikkohan jo kertoo mitä tää postaus sisältää. Auton vuokraus Italiassa ja blodit sen ratissa.

Meitä varoiteltiin ennen reissuun lähtiessä ties mistä, Italialaisesta liikenteestä, siitä, et auton vuokrausfirmat kusettaa ja perii ihmemaksuja vuokraajilta, liikenne kameroista saa sakkoja ym. ja ym. Hieman sitten vainoharhaisena etsittiin vuokra-autoa meille ja kahlattiin läpi autovuokraamoita ja vertailtiin hintoja. Meillä vielä auton vuokran hintaa nosti se, että me haluttiin vuokrata auto Bolognasta ja palauttaa se Bergamon lentokentälle. Joten käytiin varmaan kaikki Italian autovuokraamojen nettisivut läpi. Muistaakseni päädyttiin vuokraamaan auto europcarilla, koska saatiin sieltä jonkun lentoyhtiön kautta halvin palautusmaksu autolle ja vähän parempi auto, kun se ihan säälittävän pieni Fiat, mikä oli aina kaikilla vuokraamoilla halvin. Suomesta lainattiin navigaattori, joka pakattiin mukaan ja paikan päältä Bolognasta ostettiin pohjois-Italian tiekartta. Mä ajoin eka ja se, että päästiin Bolognan lentokentältä ulos ja oikealle tielle niin oli koko autoiluosuuden haastavin homma. Nimittäin, huomattiin vasta siellä autossa istuessa ja navigaattoria alkaessa asentamaan, et joo, puuttuu se kiinnityshommeli, millä sen helkkarin navigaattorin sais tuulilasiin. Meillä (tai paremminkin mulla) oli onneks sattumalta maalarinteippirulla laukussa (te ette halua tietää miksi mulla oli Italiassa maalarinteippirulla matkalaukussa, se jääköön ikuisesti arvoitukseksi), mutta joka tapauksessa Italian tiekartastokartalla ja maalarinteipillä me näppärästi tehtii ihan oma uniikki navigaattorin teline. Aika luovan näköinen viritelmä, mutta toimi koko ajan hirveen hyvin, ottaen huomioon rajoitetut välineet sen kokoon kyhäämiseksi. Eikä naivigaattori tietenkään mitään sateliittiyhteyttä saanut siellä parkkihallissa. Ja tää tietkartta, ei siitä nyt siellä lentokentällä mitään iloa ollut, koska se on tiekartta, ei mikään yksityikohtainen kartta Bolognan lentokentältä. Että silleen sit ihan sokkona vaan ajelin sieltä kentältä jonnekin. Jossain vaiheessa se navigin heräsi henkiin ja alkoi neuvomaan, niin päästiin vihdoinkin kunnolla matkaan.

Me päätettiin, et vältetään tietullillisia teitä ja meidän eka päämäärä oli Sirmione Gardajärvellä. Me nimenomaan haluttiin nähdä sitä italialaista maaseutua ja pikkukyliä sekä ottaa mahdollisimman paljon tosta autoilusta irti. Gardajärvelle Bolognasta ajoi jonku neljätuntia, jos en nyt ihan väärin muista. Eikä tosiaan ajeltu motareita pitkin, vaikka olisihan ne olleet nopeampia, mutta siinä sit ois nähnyt vain sitä motaria suurimmaksi osaksi. 

Mun tai meidän kokemuksen mukaan voin suositella auton vuokraamista Italiassa, liikenne ei oo yhtään kummempi kuin missään muuallakaan, en tiedä miksi tuota liikennettä pelätään? Jokatapaksessa me otettiin auto Bolognasta ajettiin Gardajärvelle ja siellä Sirmioneen ekana päivänä. Sit kierretiin Gardajärvee (teen jossain vaiheessa postauksen Gardajärvestä sit erikseen) sekä itä- että länsipuolta. Gardajäreltä ajeltiin Bergamoon ja palautettiin auto Bergamon lentokentälle. Ei ollut mitenkään hankalaa. Maksujen kanssa tietysti aina kannattaa olla tarkkana, mutta se koskee tietysti kaikkea.

 Meidän älttyömän hieno navigaattoriteline viritelmä

Tässä ollaan muutaman kilometrin päässä Sirmionensta ja Gardajärvi alkaa häämöttämään jo edessä.

Seuraavassa postauksessa muuten ollaan sitten itse Gardajärvellä jo ja voin luvata, että ne maisemat on upean huikeet!!