Onni onnettomuudessa, että en ollut lähdössä reissuun yksin, vaan kaveri soitteli kentältä aamukuudelta, että missäköhän mä mahdan olla, kun meidän oli puhe nähdä kuudelta kentälllä... Noh, missäköhän mahdoin olla?!? Olin sängyssä, heräsin siihen, kun puhelin soi. Lento lähti puoli kahdeksalta. Tuli vähän kiire. Ihan vähän vain. Sekunnissa kaikki loput kamat laukkuun, taksi oven eteen ja kaksi käsilaukkua ja matkalaukku mukaan. Meikit vauhdilla vaan jonnekin pussukkaan ja käsilaukkuun. Ovesta ulos ja taksiin. Helvetin moisella jännityksessä koko matka Punavuoresta kentälle, että ehtii ehtii.
No ehtihän sitä, tukka kampaamatta, tupla käsilaukuilla ja sananmukaisesti suoraan sängystä Helsinki-Vantaalle. Thank God, ehdin jättää laukun drop iniin ja turvatarkastuksessa ei ollut jonoa ja koneeseenkin ehdin hyvin! Sellainen matkaan lähtö tällä kertaa, älkää kokeilko, en suosittele. Koko lennon nukuin, ding, taju pois siinä vaiheessa, kun kone nousi ja heräilin, kun alettiin laskeutua. Onneksi Lontoo oli lämmin ja aurinkoinen ja matkalaukkuja odotellessa ehti siinä lentokentällä vähän meikata ja kammata tukankin. Lähijunalla vaan cityyn, aamupalalle ja kahville. Kyllä se päivä siitä lähti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti