Sirmione ja shampanjaa

Heippahei ja matkapostauksilla jatketaan. Mä olen nyt päättänyt, et saan vihdoinkin ulos nää Euroopan turneen kuvat ja jutut, jotka on koko syksyn maanneet luonnoksina. 

Joten mennään asiaan eli Italian Gardajärvelle ja aloitetaan sieltä Sirmionesta, joka sijaitsee Gardajärven ihan eteläosassa ja jossa meillä oli hotelli. Me valittiin Sirmione oikeestaan siksi, koska tästä oli hyvin helppo lähteä kiertämään järveä niin itä- kuin länsipuoleltakin. Toki länsipuolelta ajettiin vain Salón asti. Ja Sirmione oli sitäpaitsi yks Gardajärven hienoimpia kyliä (siis mun mielestä ainakin). Gardajärvihän on italialaisten suosiossa viettää lomansa, joten täällä riittää turisteja, myös siis ihan italialaisia turisteja, ei pelkästään Euroopasta tulleita. Ja ne Italiaset turistit ajaa ihan sika hienoilla autoilla!! Täällä nimittäin oli Ferraria, Bugattia, Mersua, Audia ja Bemaria enemmän kuin missään oon nähnyt yhtäaikaa. Pakko myöntää, et kyllä sukat vähän pyöri jaloissa kun joku kundi huristeli Ferrarilla tai Bugatilla vastaan noilla vuoristoteillä. Tai noh, ei nyt niin vähääkään, kai nyt kaikki kuolaa kunnon urheiluautoa! Ai ku pääsis ite tollasen rattiin ja ajamaan tonne vuoristoteille, in my dreams! Täytyy lopettaa toi Top Gearin katsominen. 

Gardajärven seutu on maastosta johtuen etenkin pyöräilijöiden, kiipeilijöiden ja patikoilijoiden suosiossa. Me tietysti ei tehty mitään näistä vaan ajeltiin autolla järveä ympäri. Okei, sen verran kyllä oli holtitonta pyöräilijöiden meno välillä, et en mä tiedä oisko siinä keskellä maantietä vastaantulijoiden kaistalla kandennut laskea vuorelta alas ja pämähtää siinä mutkassa noin vaan vastaan tulevan auton kaistalle. No tyylinsä kaikilla, osa pyöräilijöistä ei vain oikein tuntunut hallitsevan omaa menoaan... Järven itäpuoli on tasaisempaa ja tiet siellä ovat helpompia ajaa kuin taas järven länsipuoli on vuoristoista, jossa on serpentiinitietä ja korkeus erot ovat selkeästi suurempia, koska oikeastaan koko länsipuoli on vuoristoa. Itäpuolella järveä on pääsääntöiseti Gardajärven uimarannat. Koska Gardajärvi on syvä, niin vesikin on kylmää. Rannat ovat aika kivikkoisia ja syvenevät aika nopeasti. Kun lähestytään järven päätä pohjoisessa, niin alkavat tiet pienetä ja muuttua mutkikkaimmiksi, koska maisema muuttuu vuoristoiseksi. Gardajärven pohjoispäässä on Riva del Gardan kaupunki ,joka on järven pohjoisin kaupunki. 

Me vietettiin siis illat Sirmionessa ja saatiin hotellilta pyörät lainaan, joilla me lähdettiin liikkeele ja pakkattiin pöyrän koriin kamerat, pullo shampanjaa ja mukit. Okein, me siis juotiin shampanjaa muovimukeista. Joo, mä tiedän, mikä etiketti virhe! Mutta oli se shampanja ihan hyvää niistä muovimukeistakin, kun siinä samalla voi ihailla aivan upeaa iltaa ja auringon laskua. Sirmionen vanha keskusta on rauhoitettu muuten niin autoilta kuin polkupyöriltäkin ja se sijaitsee kapean niemen kärjessä. Kävely ja pyörätiet vanhaan keskustaan kulkevat melkein koko matkan upeita rantoja pitkin. Me siis polkaistiin vanhaan keskustaan tai paremminkin vanhan keskustaan portille, koska siitä eteenpäin pääsi vain kävellen, jossa on keskiaikainen linnoitus vallihautoineen, oliko nyt jostain 1200 luvalta. Me ei ehditty sisälle linnoitukseen, mutta ihailtiin linnoitusta sit ulkoapäin. Me haluttiin ihailla ulkona olevia nähtävyyksiä ja maisemia sekä nauttia mahdollisimman paljon kesäilloista ja öistä Italiassa. Mitkä oli kyllä todella Sirmionessa kohdillaan. Sirmionessa muuten oli aivan upeat auringonlaskut. Jos sattuu Sirmioneen niin kannattaa ehdottomasti mennä ja etsiä niemennkärjestä paikka mistä voi ihailla auringonlaskun!!! Yhtenä iltana me lähdettiin vain myös kävelemään pitkin Sirmionen rannassa menevää kävelytietä. 

Maisemat meidän hotellin uima-altaalta 

 

 Pöyräilijät valmiina lähtöön, mun korissa ei ollut se shampanja

 Sirmionen linnoitus, josta kuljetaan sisään

Kuva varmasti kertoo kaiken 

Tyyliä a'la Italia

 



Blodit ratissa eli miten autoilla Italiassa

No niin, otsikkohan jo kertoo mitä tää postaus sisältää. Auton vuokraus Italiassa ja blodit sen ratissa.

Meitä varoiteltiin ennen reissuun lähtiessä ties mistä, Italialaisesta liikenteestä, siitä, et auton vuokrausfirmat kusettaa ja perii ihmemaksuja vuokraajilta, liikenne kameroista saa sakkoja ym. ja ym. Hieman sitten vainoharhaisena etsittiin vuokra-autoa meille ja kahlattiin läpi autovuokraamoita ja vertailtiin hintoja. Meillä vielä auton vuokran hintaa nosti se, että me haluttiin vuokrata auto Bolognasta ja palauttaa se Bergamon lentokentälle. Joten käytiin varmaan kaikki Italian autovuokraamojen nettisivut läpi. Muistaakseni päädyttiin vuokraamaan auto europcarilla, koska saatiin sieltä jonkun lentoyhtiön kautta halvin palautusmaksu autolle ja vähän parempi auto, kun se ihan säälittävän pieni Fiat, mikä oli aina kaikilla vuokraamoilla halvin. Suomesta lainattiin navigaattori, joka pakattiin mukaan ja paikan päältä Bolognasta ostettiin pohjois-Italian tiekartta. Mä ajoin eka ja se, että päästiin Bolognan lentokentältä ulos ja oikealle tielle niin oli koko autoiluosuuden haastavin homma. Nimittäin, huomattiin vasta siellä autossa istuessa ja navigaattoria alkaessa asentamaan, et joo, puuttuu se kiinnityshommeli, millä sen helkkarin navigaattorin sais tuulilasiin. Meillä (tai paremminkin mulla) oli onneks sattumalta maalarinteippirulla laukussa (te ette halua tietää miksi mulla oli Italiassa maalarinteippirulla matkalaukussa, se jääköön ikuisesti arvoitukseksi), mutta joka tapauksessa Italian tiekartastokartalla ja maalarinteipillä me näppärästi tehtii ihan oma uniikki navigaattorin teline. Aika luovan näköinen viritelmä, mutta toimi koko ajan hirveen hyvin, ottaen huomioon rajoitetut välineet sen kokoon kyhäämiseksi. Eikä naivigaattori tietenkään mitään sateliittiyhteyttä saanut siellä parkkihallissa. Ja tää tietkartta, ei siitä nyt siellä lentokentällä mitään iloa ollut, koska se on tiekartta, ei mikään yksityikohtainen kartta Bolognan lentokentältä. Että silleen sit ihan sokkona vaan ajelin sieltä kentältä jonnekin. Jossain vaiheessa se navigin heräsi henkiin ja alkoi neuvomaan, niin päästiin vihdoinkin kunnolla matkaan.

Me päätettiin, et vältetään tietullillisia teitä ja meidän eka päämäärä oli Sirmione Gardajärvellä. Me nimenomaan haluttiin nähdä sitä italialaista maaseutua ja pikkukyliä sekä ottaa mahdollisimman paljon tosta autoilusta irti. Gardajärvelle Bolognasta ajoi jonku neljätuntia, jos en nyt ihan väärin muista. Eikä tosiaan ajeltu motareita pitkin, vaikka olisihan ne olleet nopeampia, mutta siinä sit ois nähnyt vain sitä motaria suurimmaksi osaksi. 

Mun tai meidän kokemuksen mukaan voin suositella auton vuokraamista Italiassa, liikenne ei oo yhtään kummempi kuin missään muuallakaan, en tiedä miksi tuota liikennettä pelätään? Jokatapaksessa me otettiin auto Bolognasta ajettiin Gardajärvelle ja siellä Sirmioneen ekana päivänä. Sit kierretiin Gardajärvee (teen jossain vaiheessa postauksen Gardajärvestä sit erikseen) sekä itä- että länsipuolta. Gardajäreltä ajeltiin Bergamoon ja palautettiin auto Bergamon lentokentälle. Ei ollut mitenkään hankalaa. Maksujen kanssa tietysti aina kannattaa olla tarkkana, mutta se koskee tietysti kaikkea.

 Meidän älttyömän hieno navigaattoriteline viritelmä

Tässä ollaan muutaman kilometrin päässä Sirmionensta ja Gardajärvi alkaa häämöttämään jo edessä.

Seuraavassa postauksessa muuten ollaan sitten itse Gardajärvellä jo ja voin luvata, että ne maisemat on upean huikeet!!

New Paloma

Paloma Faith. On. Mun. Uusvanha. Suokikki. Siinäpä Paloma Faithia myös teillekin. Mä tykkäsin Paloman ekasta levystä, mutta nyt muutamaan vuoteen en oo hänen tuotannolleen lämmennyt. Paitsi nyt, mikä on sanomattakin selvää. Mä olen soittanut Palomaa nyt muutaman päivän repatilla. Kohtuus?! Mikä kohtuus, en mä tunne sellasesta. Kaikkien muidenkin on nyt pakko tykätä Palomasta tai ainakin mun luona kylällessä saa nauttia Paloman musiikista, sori kamut! Tai ääh, en mä oikeesti oo edes pahoillani, saatte kuunnella loistavaa musiikkia!