Pääsiäinen hurahti ohi vauhdilla. Se koostui pääasiassa maalla perhettä moikkaamassa olosta ja maanantaina kaapelin kirppiksellä käynnistä sekä tästä epämääräisestä flunssasta, minkä kourissa pääsiäistä vietin. Flunssa vei mehut ja pääasiallinen pääsiäisaktiviteetti onkin ollut nukkuminen. On väsyttänyt aamulla, päivällä ja illalla. Aktiivisuuden tasosta kertoo se, että viimeinen treeni oli viime torstaina ja sillonkin onnetonta räpellystä, kun veto oli poissa. Tänään saikkupäivällä ja maailman tylsintä jumittaa kotona, kun voisi tehdä vaikka mitä. Sille kostoksi kävin hakemassa pizzaa ja suklaata. Eilisen kirppari saldona sentään ens lauantain fiftariteemavaatteet bongattu. Vieläpä ihan aito vintagelaukku punaista kiiltonahkaa.
Levylautasella tänään on ekaksi Daughtersin Get Lycky. Tykkään kyllä alkuperäisestäkin versiosta, mutta tämä Daughtersin oma on viime aikoina sopinut mun mielialan moodiin. Kevätkö tän höttöolotilan on aiheuttanut?? En tiedä, mutta ei muuta kuin lisää tätä!
Toisena maanantai biisinä toimiikin Major Lazerin, DJ Snaken ja Mo- Lean On. Ihan loistava kappale!
Näillä lähtee maanantai käyntiin, vaikka ulkona keli onkin aivan paska, eikä kiinnostaisi astua ovesta minnekkään. Vaikka aamulla menin väärään bussiin, ajoin melkein kahden pysäkin ohi ja kaiken huipuksi iPhonen laturi on himassa ja akkua jäljellä alle 10 prossaa. Shit. Mutta käyn ostamassa uuden laturin, illalla seinälle nollaamaan! Kyllä tää maanatai tästä. Kai.
Koko edellinen sunnuntai kiteytettynä, en tehnyt mitään. Tai tein, mutta en mitään mitä oikeastaan olisi pitänyt. Mutta ei se oikeastaan edes haittaa. Vai haittaako? No ei! Tein kaikkea mitä sinä sunnuntaina tuntui mun tarvitsevan tehdä. Eli makoilin sohvalla ja haaveilin kaikesta hassusta ja siitä mitä olisi kiva tulevaisuudessa tehdä. Taisinpa korjata haaveilun lomassa sentään pari paitaa ja lyhensin yhden mekon helman. Ei huono saldo kuitenkaan, vaikka en imuroinut, enkä tiskannut, enkä tehnyt ruokaa tai edes jaksanut pestä pyykkiä. Mutta ketä kiinostaa, maailma ei kaatunut, eikä edes tullut katastrofia. Paljon enemmän tarvitsin lokoisaa sunnuntai moodia. Joskus sitä vain tarvitsee päivän jolloin ei tarvitse tehdä yhtään mitään mitä ei huvita, eikä edes lähteä ulos jos ei nyt satu huvittamaan. Voi vaikka tuijotella horisontin kaukaisuuteen.
Päivät käsistä valuu, laulaa Iisa ja olen huomannut kuinka oikeassa ton biisin sanat onkaan. Tai oikeastaan koko Iisan levy, onko se nainen tehnyt levyn mun tän hetken elämästä. Pelottavasti kolahtaa.
Liityin joku aika sitten kirpparikierrätysryhmiin ajatuksena myydä siellä vanhoja vaateita ja muuta kirpparikamaa. Ongelmaksi on muodostunut, että mä olen myynyt vain pari juttua ja ostanut paljon ennemmän. Jotenkin tämä kyllä oli arvattavissa. Tein muutaman ihan todella loistavan löydön, mm. dknyn kesämekon, tiger of swedenin makeet nahka-avokkaat, Burberryn villahuivin ja zaran täydellisesti istuvan nahkatakin! Ja ihan kirpparihinnoin! Musta on oikeesti hienoa, että ihmiset ovat alkaneet kierrättää tavaroita. Noikin kamat mitä oon ostanut, on ollut mulle ihan täydellisesti istuvia löytöjä! Suosittelen siis kirppariryhmiä kaikille, sekä myynti että osto mielessä :)
Helsingissä on muuten ainakin pari hyvää kirpparia, toinen on kattilahallin kirppari ja toinen veturitallin kirppari. Veturitallin kirppari aukeaa klo 11 vkonloppuisin ja se on aika pieni kirppari, mutta ainakaan viimeksi siellä ei vielä ollut näitä trokareita ja vaki krääsämyyjiä. Toinen hyvä kirppari on Kattilahallin kirppari, joka järkätään Suvilahdessa Kattilahallilla, tää on silloin tällöin, netistä voi tarkistaa aikataulut. Aukeaa klo 12 ja tänne on yleensä jono. Mä en ikinä mene kahdeltatoista, koska en jonottele kirpparille, ihan jo periaatteesta. Kyllä täällä kamaa on vielä myöhemminkin myynnissä. Sit on vielä Kaapelin kirppari, joka järkätään huomattavasti harvemmin, mut on erittäin suosittu ja täältä tekee hyviä löytöjä. Seuraava on ainakin pääsiäisenä ja taitaa olla ihan neljänä päivänä. Mä oon ite menossa perjantaina myymään tonne vaatteitani. Mä en perusta jäähallin kirpparista, ensinnäkin mä en todellakaan viikonloppuna nouse aamulla kasiksi kirpparille ja toisekseen tuol jäähallilla on liikaa ammatimyyjiä mun makuun. Ei kiinnosta ostaa ylihintaista krääsää tai lumppuja keltään. Kesällä tietysti on sit Hietsu, mikä on hyvällä säällä kiva, ihan jo vain muuten vain kesäpäivän viettoonkin. Ainut miinus on, että myös Hietsu aikeaa jo ysiltä ja mä kyllä siihen aikaan lauantaisin tai sunnuntaisin ole edes herännyt.
Maanantai päivän musana toimikoon Iisa. Näiden biisien tahdissa maanantaikin menee mukavasti ja hei, ulkonahan vielä paistaa aurinkokin! Ei ole huono päivä ollenkaan! Vaikka ekan biisin biisin nimi onkin perjantai, niin kohtahan se on taas se perjantai!
Iisa on muuten keikalla 17.4. kuudennella linjalla, Jee!! Älkää missatko, lippuja ainakin vielä saa, kait, itse omani oon jo hankkinut.
Saatetaanpas loppuun tää Italian kierros kesältä. Loppureissulta onkin Italiasta jäljellä enää Salò ja Bergamo. Salòhan on kaupunki ja kunta Brescian maakunnassaLombardiassa ja se on Gardajärven länsipuolella. Meillä oli auto vuokralla täällä ja vuoristoteillä ajaminen, noh, oli ihan haastavaa :) No, jos totta puhutaan, mä tykkään ajaan ja tykkäsin ajaa noilla serpentiiniteilläkin. Salóon kyllä oli ihan hyvät tiet ja niillä ajaminen ei ollut mitenkään ihmeellistä (varsinkin kun päästiinohi siitä saksalaisesta tientukkeesta). Saló itsessään oli kiva pikkukaupunki tai kylä oikeastaan ja me vietettiinkin täällä useampi tunti. Frendi vain oli vähän huonovointinen koko aamupäivän, niin mulla oli ajonakki koko päiväksi. Salósta me ei ehditty enää lähteä länsipuolta järvestä kiertämään kauemmas ja auton nokka käännettiin kohti Bergamoa. Me ajeltiin aikalailla pikkuteitä, mutta päästiin kyllä motarillekin, eikä Italialaiset aja yhtään sen ihmeemmin, kun missään muuallakaan ihmiset ja toisekseen liikenne oli mun mielestä ainakin ihan rauhallista. Mä varmaan ite harrastin enemmän rattiraivoa, kuin noi paikalliset. Milanon kylttien kohdalla tuli mielihalu kääntyä sinne ja ajaa illalksi Milanoon, mutta oli pakko pysyä tiukkana, koska meidän piti palauttaa auto Bergamon lentokentälle. Koko matkan aikana ajettiin yhden kerran päin persettä ja se oli sinne lentokentälle mentäessä, liittymän ohi iloisesti kerran tai kaksi. Sit kiertelin siellä motarin ruuhkassa vähän ympyrää, mut no problem, lentokenttä löytyi. Me itseasissa oltiin hyvissä ajoin Bergamossa ja meillä oli ihan lentokentän vierestä vuokrattu huoneisto tai paremminkin huoneistosta huone. Ennen auton palautusta vietiin laukut jo hotellille. Sit kun me nyt oltiin siellä lentokentällä ja kello oli vasta seiskan hujakoilla, niin mehän päätettiin siinä sit lähtee Bergamoon, siis keskustaan... Varmaan jotku järkevät tyypit olis menneet hotlalle lepäämään ja rentoutumaan ja ajoissa nukkumaan kun seuraavana aamuna oli aikainen lento, mut noup, me ei kuuluttu niihin, vaan otettiin lentokenttäbussi kaupunkiin. Bergamo oli kyllä upee kaupunki, sen mitä me nyt siinä sit ehdittiin nopeesti nähdä, oli taas aika tiukka tahti. Mut jäätelö oli Italiassa aivan taivaalista joka paikassa. (Nyt välihuomiona, mulle tuli aivan tajuton ikävä Italiaan ja aloin kelata, josko sitä blokkais lennot Roomaan, jos vain ihan nopeesti kattois noita lentoja). Tässä kuvia Salòsta ja sen kujilta. Tuo Gardajärven turkoosivesi on aivan ihanaa. Pääsispäs taas tänne maisemiin takaisin! Tehtiin muuten sellainen huomio, että melkeinpä joka pikkukylässäkin näytti löytän merkkiliikkeitä ja Pradat, Guccit, Bottegat sun muut oli edustettuna. Että nyt mä en enää yhtään ihmettele miten italialaiset on niin tyylikkäitä, kyllä niiden vaatetarjonta on vähän eriä kuin jotku sittari-rytkyt.
Sit on päästy jo Bergamoon asti. Autoilu kuvia jos haluaa katsella, niin niitä löytyy aikaisemmista postauksista.
