Palataan kesäiseen Italiaan ja vielä Venetsian tunnelmiin. Tää on päiväretki Venetsiaan postaus osa nro 2. Enhän mä voinut jättää kaikkia näitä ihania Venetsiasta otettuja kuvia julkaisematta?!? Palataan siis helteiseen Italiaan ja Venetsiaan näin marraskuun paskakelien keskellä.
Me siis lopulta enempien ja vähempien eksymisien jälkeen löydettiin Pyhän Markuksen torille, jota hallitsee Venetsia kuuluisin kirkko Pyhän Markuksen basilika. Sen vieressä on kirkon kellotorni, josta on hienot näkymät yli Venetsian. Harmi vain, että sinne mentiin hissillä, saakeli kun nää kaks hullua blodia ois halunnut mennä portaita (nämä kaikenlaiset portaat ja tornit tulee esiintymään myös jatkossa eri kaupunkien postauksissa ;)! Vähän pitää elämään saada jännitystä jossain kuumottavissa vanhoisssa huterissa portaikoissa (joo hulluilla on halvat huvit, tiedetään), mutta tänne torniin ei päässyt kuin hissillä, joten sitten mentiin sillä hissillä.
Kaupungin tapaan vesi muuten nousee välillä kaduille ja pyhän Markuksen torille ja perinteisesti mä heitin sandaalit pois sen enempiä taas ajattelematta ja kahlasin sinne lammikkoon sitten ihan kunnolla. Siis, tietysti mä olin ennen sandaalien pois heittoa hieman arvioinut veden syvyyden väärin ja seissyt siinä lätäkössä nilkkoja myöden ne nahkasandaalit jalassa. Mutta ehdottomasti heittäkää kengät veke ja kahlatkaa sinne veteen, pitää olla vähän mielikuvistusta, eikä liian tosikkomeininkiä.
Venetsiasta löytyy muuten ihan kohtuu hintaisia kahviloita ja ruokapaikkoja, jos vain vähän viitsin etsiä. Me ostettiin espressot ja paninit eikä ne tainneet neljää-viittä euroa enempää maksaa, siis yhteensä. Kaikken turistipaikkojen läheisyydessä olevat paikat tietysti ovat turisti hintaisia, joten kannattaa mennä vähän syrjemmille kujille nauttimaan espressot ja gelatot. Me käytiin kyllä ihan paikallisessa supermarketissa, josta napattiin salaatit mukaan muutamalla eurolla ja ruokajuomaksi Italian tapaan valkkaria ja mentiin nauttimaan ne yhdestä monista pienistä aukioista.
Takaisin päin rautatieasemalle me otettiin puolimatkasta vesibussi, kun ei me jaksettu enää kävellä, eikä meillä ollut ihan hirveästi aikaakaan junan lähtöön. Siinäkin on muuten juttu, et vesibussi ei ota joka asemalta kyytiin, eikä joka asemalta myydä lippuja. Kannattaa siis stekata etukäteen, et miltä pysäkiltä pääsee kyytiin ja myydän lippuja. Kannattaa ehdottomasti ajella pätkä vesitsekin, koska kaupunkia on mielenkiintoista nähdä myös kanaalia pitkin ajellessa.
Kaupungin tapaan vesi muuten nousee välillä kaduille ja pyhän Markuksen torille ja perinteisesti mä heitin sandaalit pois sen enempiä taas ajattelematta ja kahlasin sinne lammikkoon sitten ihan kunnolla. Siis, tietysti mä olin ennen sandaalien pois heittoa hieman arvioinut veden syvyyden väärin ja seissyt siinä lätäkössä nilkkoja myöden ne nahkasandaalit jalassa. Mutta ehdottomasti heittäkää kengät veke ja kahlatkaa sinne veteen, pitää olla vähän mielikuvistusta, eikä liian tosikkomeininkiä.
Venetsiasta löytyy muuten ihan kohtuu hintaisia kahviloita ja ruokapaikkoja, jos vain vähän viitsin etsiä. Me ostettiin espressot ja paninit eikä ne tainneet neljää-viittä euroa enempää maksaa, siis yhteensä. Kaikken turistipaikkojen läheisyydessä olevat paikat tietysti ovat turisti hintaisia, joten kannattaa mennä vähän syrjemmille kujille nauttimaan espressot ja gelatot. Me käytiin kyllä ihan paikallisessa supermarketissa, josta napattiin salaatit mukaan muutamalla eurolla ja ruokajuomaksi Italian tapaan valkkaria ja mentiin nauttimaan ne yhdestä monista pienistä aukioista.
Takaisin päin rautatieasemalle me otettiin puolimatkasta vesibussi, kun ei me jaksettu enää kävellä, eikä meillä ollut ihan hirveästi aikaakaan junan lähtöön. Siinäkin on muuten juttu, et vesibussi ei ota joka asemalta kyytiin, eikä joka asemalta myydä lippuja. Kannattaa siis stekata etukäteen, et miltä pysäkiltä pääsee kyytiin ja myydän lippuja. Kannattaa ehdottomasti ajella pätkä vesitsekin, koska kaupunkia on mielenkiintoista nähdä myös kanaalia pitkin ajellessa.
Me oltiin Venetsiassa heinäkuun puolivälissä, eikä kaupunki ainakaan tähän aikaan haissut, vaikka siitä varoiteltiin. Varmaan loppukestä (elo-syyskuussa) kun helteitä on ollut pidempään, niin vesikin lämmetessä alkaa haisemaan. Tuolloin ei ollut turistejakaan ihan niin paljoa vielä ja kaupungissa tuntui olevan tilaa kävellä ja katsella.
Me päästiin rautatieasemalle ja hetki ehdittiin ulkona vielä Venetisaan katsella, kunnes iski ihan armoton ukonilma! Ihan päälle, vettä tuli ja salamoi. Onneks me ei kastuttu, ajoitus ennenkaikkea. Nyt kun mä kirjoitan tätä, niin mulle iski ihan tajuton ikävä Italiaan, Venetsiaan ja Bolognaa, mä voisin vaikka tästä suorilla lähteä lentokentälle, jos mulla ois vaan siihen mahdollisuus. Mutta mä tiedän, että tuun palaan vielä Bolognaan ja Venetsiaan.
Pyhän Markuksen basilikan kellotorni
Pyhän Markuksen basilika
Pyhän Markuksen tori
Näkymät kellotornista Venetsian ylle.
Hiljaisuuden silta
Paluu rautatieaseman portaille ja junaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti